Ezra 9

Seka-avioliitot

1Kun tämä oli suoritettu loppuun, päämiehet astuivat luokseni ja sanoivat: "Ei kansa, ei Israel eivätkä papit ja leeviläiset ole eristäytyneet maan kansoista ja niiden kauhistavista teoista – ei kanaanilaisista, heettiläisistä, perissiläisistä, jebusilaisista, ammonilaisista, mooabilaisista, egyptiläisistä eikä amorilaisista. 2Sillä he ovat ottaneet itselleen ja pojilleen näiden tyttäriä vaimoiksi, ja niin on pyhä siemen sekaantunut maan kansoihin. Päämiesten ja esimiesten käsi on ollut ensimmäisenä tässä uskottomassa menossa."

3Kun kuulin tämän, repäisin vaatteeni ja viittani, revin pääni hiuksia ja partaani ja istuin kauhuissani. 4Luokseni kokoontuivat kaikki, jotka pelkäsivät sitä, mitä Israelin Jumala oli puhunut karkotettujen uskottomuudesta, ja minä jäin istumaan kauhistuneena ehtoouhriin asti.

5Ehtoouhrin aikana nousin nöyryyttämästä itseäni ja polvistuin, repäisin vaatteeni ja viittani ja ojensin käteni Herran, Jumalani, puoleen, 6ja sanoin: "Jumalani, häpeän enkä kehtaa kohottaa kasvojani puoleesi, Jumalani, sillä rikoksemme ovat nousseet päämme yli ja syyllisyytemme on kohonnut taivaaseen asti. 7Isiemme päivistä aina tähän päivään asti on syyllisyytemme ollut suuri, ja rikostemme tähden meidät, kuninkaamme ja pappimme on annettu maan kuningasten käsiin miekan, vankeuden, ryöstön ja häpeän alaisiksi, niin kuin tähän päivään saakka on tapahtunut. 8Mutta nyt on meille hetkeksi tullut armo Herralta, Jumalaltamme, koska hän on sallinut pelastuneen joukon meistä jäädä jäljelle ja antanut meille jalansijan pyhässä paikassaan, että hän, Jumalamme, valaisisi silmämme ja soisi meidän hiukan hengähtää orjuudessamme. 9Sillä orjia me olemme, mutta orjuudessamme Jumalamme ei ole meitä hylännyt, vaan on suonut meidän saavuttaa Persian kuningasten suosion ja hengähtää pystyttääksemme Jumalamme temppelin ja kohottaaksemme sen raunioistaan. Hän on antanut meille suojatun paikan Juudassa ja Jerusalemissa.

10Mutta nyt, Jumalamme, mitä sanomme kaiken tämän jälkeen? Olemmehan hylänneet käskysi, 11jotka sinä olet antanut palvelijoittesi, profeettojen, kautta, sanoen: 'Maa, jota te menette ottamaan omaksenne, se maa on saastainen maan kansojen saastaisuuden tähden ja niiden kauhistavien tekojen tähden, joilla he saastaisuudessaan ovat täyttäneet sen äärestä ääreen. 12Älkää siis antako tyttäriänne heidän pojilleen älkääkä ottako heidän tyttäriään pojillenne vaimoiksi. Älkää myöskään koskaan toimiko heidän menestyksekseen ja onnekseen, että te vahvistuisitte ja saisitte syödä parasta, mitä maassa on, ja jättäisitte sen perinnöksi lapsillenne ikiajoiksi.'

13Kaiken sen jälkeen, mikä on meitä kohdannut pahojen tekojemme ja suuren syyllisyytemme tähden – kuitenkin sinä, Jumalamme, olet jättänyt huomioon ottamatta rikoksemme ja olet sallinut meistä tämmöisen joukon pelastua – 14kävisimmekö nyt jälleen rikkomaan sinun käskyjäsi ja lankoutumaan kansojen kanssa, joiden teot ovat kauhistavat? Etkö sinä silloin vihastuisi meihin, kunnes tekisit meistä lopun, niin ettei ketään jäisi jäljelle eikä kukaan pelastuisi? 15Herra, Israelin Jumala, sinä olet vanhurskas, sillä meistä on jäljellä pelastuneita vain sen verran, kuin tänä päivänä on. Katso, olemme sinun edessäsi syyllisyydessämme, emmekä tämän tähden voi sinun edessäsi kestää."

Copyright information for FinSTLK2017